Nauhakarsinnan tekevät Kati Hämäläinen, Kari Jussila ja Olli Porthan. Varsinaisen kilpailun tuomariston muodostavat Bine Katrine Bryndorf, Kari Jussila, Jon Laukvik, Jacques van Oortmerssen, Davitt Moroney ja Olli Porthan. Tuomariston puheenjohtajana ilman äänioikeutta toimii Kati Hämäläinen. Tuomariston jäsenet eivät osallistu omien oppilaittensa arvosteluun. Tuomariston keskustelut eivät ole julkisia eikä tuomariston päätöksistä voi valittaa. Tuomariston työskentely noudattaa erikseen laadittua säännöstöä.

 
Kati Hämäläinen opiskeli urkujen- ja cembalonsoittoa Sibelius-Akatemiassa 1964-1972.
Cembalonsoiton jatko-opintoja hän harjoitti Lontoossa ja Kenneth Gilbertin oppilaana. Urkujensoiton mestarikursseilla hän on opiskellut mm. Ranskan, Espanjan ja Italian vanhaa musiikkia. Hän suoritti Sibelius-Akatemiassa musiikin tohtorin tutkinnon aiheenaan Ranskan barokin cembalo- ja urkumusiikki erityismaininnalla "kiitoksella hyväksytty".

Hämäläinen on esiintynyt kaikkialla Suomessa soolo-ohjelmin, kamarimuusikkona, orkesterien solistina ja orkesterinjohtajana. Hän on esiintynyt myös Ruotsissa, Saksassa, Sveitsissä, ent. Tsekkoslovakiassa, Englannissa, Italiassa ja Ranskassa. Hän on nauhoittanut radio- ja tv- yhtiöille Suomessa ja Keski-Euroopassa ja levyttänyt suomalaisille levy-yhtiöille.

Hämäläinen on myös vanhan musiikin esittämiskäytännön tutkija, joka on julkaissut useita kirjoja Ranskan barokin musiikista. Hän ohjaa jatko-opiskelijoita yliassistenttina Sibelius-Akatemiassa. 

 

Bine Katrine Bryndorf  opiskeli urkujensoittoa Michael Radulescun johdolla ja cembalonsoittoa Gordon Murrayn johdolla Wienin Musiikkikorkeakoulussa. Hän sai urkujensoiton, kirkkomusiikin ja cembalonsoiton loppututkinnoistaan korkeimmat arvosanat. Jatko-opintoja hän harjoitti Saarbrückenissä Daniel Rothin ja Bostonissa William Porterin johdolla.

Vuonna 1994 hänestä tuli Michael Radulescun opettaja-assistentti Wienissä. Vuonna 1996 hän muutti Kööpenhaminaan työskennelläkseen Musiikkiakatemian urkujensoiton apulaisprofessorina ja vuodesta 2001 professorina. Kööpenhaminassa hän toimii myös Vartovin kirkon urkurina.

Bine Bryndorf on voittanut palkintoja useissa kilpailuissa mm. Innsbruckissa, Bruggessä ja Odensessa (urut) sekä Melkissä ja Kööpenhaminassa (kamarimusiikki). Hän oli Tanskan radion nimikkotaiteilija 1999-2000. Hän vaikuttaa myös Odensen kansainvälisen urkukilpailun tuomariston puheenjohtajana ja useiden kansainvälisten kilpailujen tuomaristossa.

Bine Bryndorf on konsertoinut ja pitänyt mestarikursseja Euroopassa ja USA:ssa. Levytyksiä hän on tehnyt Hänssler-, dacapo- ja Classico-levy-yhtiöille. Parhaillaan hän valmistelee D. Buxtehuden urkutuotannon kokonaislevytystä.

 

Jon Laukvik aloitti urkujen- ja pianonsoiton opiskelun synnyinkaupungissaan Oslossa. Hän jatkoi opintojaan Kölnin Musiikkikorkeakoulussa Michael Schneiderin johdolla (urut) ja Hugo Rufin johdolla (cembalo). Hän sai myös yksityistunteja Marie-Claire Alainilta Pariisissa.

Vuonna 1977 Jon Laukvik sai Nürnbergin kansainvälisessä urkukilpailussa sekä ensimmäisen että Bach-palkinnon. Samana vuonna hän voitti palkinnon myös Saksan protestanttisen kirkon urkukilpailussa Berliinissä.

Laukvik nimitettiin 1980 Stuttgartin Musiikin ja esittävien taiteiden yliopiston professoriksi ja 2001 Oslon musiikkikorkeakoulun professoriksi. Hän on myös Lontoon Royal Academy of Music -korkeakoulun vieraileva professori.

Laukvik on esiintynyt Euroopassa, Japanissa, Koreassa, Israelissa ja USA:ssa. Hänet on kutsuttu useiden urkukilpailujen tuomaristoon (Chartres, Dallas, Nürnberg, Odense, Alkmaar, ARD-kilpailu München) sekä luennoimaan ja pitämään mestarikursseja.

Laukvikin suosittu urkujensoiton oppikirja ”Orgelschule zur historischen Auffürungspraxis” on käännetty myös englanniksi. Romantiikan ajan urkumusiikista Laukvik on julkaissut 2000 kirjan ”Orgel und Orgelmusik in der Romantik”. Hän on myös yhdessä Werner Jacobin kanssa toimittanut Handelin urkukonserttojen op.7 nuottilaitoksen. Laukvik on säveltänyt urku-, vokaali- ja instrumentaalimusiikkia.

 

Jacques van Oortmerssen aloitti musiikkiopintonsa Rotterdamin konservatoriossa opiskelemalla urkujen soittoa André Verwoerdin johdolla. Loppututkinnossaan hän sai arvosanan 'cum laude' sekä erikoispalkinnon improvisaatiossa.Vuosina. 1974-1976 hän opiskeli Marie-Claire Alainin johdolla Pariisissa. Hänelle myönnettiin Prix d'Excellence 1976. Seuraavana vuonna hän valmistui solistiksi soittimenaan piano ja voitti myös ensimmäisen palkinnon Dutch National Improvisation -kilpailussa. Vuodesta 1979 alkaen hän on ollut urkumusiikin professori Sweelinckin konservatoriossa Amsterdamissa, jonne tulee oppilaita eri puolilta maailmaa.  Amsterdamin Waalse Kerk -kirkon urkurina hän seurasi Gustav Leonhardtia. 

Hän vierailee opettajana, luennoitsijana ja esiintyjänä konservatorioissa ja yliopistoissa eri puolilla maailmaa, mm. Göteborgissa, Lyonissa ja Sibelius-Akatemiassa. Lukuvuodeksi 1993/94 hänet nimitettiin Oxfordin yliopiston Betts Fellow in Organ Studies -asemaan. Esiintyjänä hän on osallistunut moniin kansainvälisiin festivaaleihin, kuten esim. BBC:n Proms. Hänen Bachin ja varhaisen musiikin tulkintansa ovat kasvattaneet hänen mainettaan. Lisäksi hän on tuottelias säveltäjä ja konsultti urkuihin liittyvissä kysymyksissä. Brahmsin ja C.P.E. Bachin (BIS) koko tuotanto uruille kuuluvat niiden monien äänityksien joukkoon, joita hän on tehnyt kansainvälisille levy- ja radioyhtiöille. Vuonna 1994 Jacques van Oortmerssen aloitti J.S. Bachin koko uruille sävelletyn tuotannon levytyksen soittiminaan Euroopan historiallisesti tärkeimmät urut (Challenge Records).

 

Davitt Moroney syntyi Englannissa 1950. Hän opiskeli urkujensoittoa ja cembalonsoittoa Susi Jeansin, Kenneth Gilbertin ja Gustav Leonhardtin johdolla. Hän on levyttänyt n. 50 CD:tä erityisesti Couperinin suvun ja J.S. Bachin musiikkia.

Useat levytyksistä on tehty 1600- ja 1700-luvulta peräisin olevilla uruilla ja cembaloilla. Niihin kuuluvat konsertti Ranskan vanhimmilla uruilla (rak. Robert Dallam 1653) ja Louis Couperinin cembalo- ja urkutuotannon kokonaislevytys neljällä historiallisella soittimella (7 levyä). Hän on levyttänyt myös Marc-Roger Normand Couperinin cembalokäsikirjoituksen musiikin, William Byrdin koko klaveerituotannon (7 levyä ja kuusi soitinta) sekä J.S. Bachin musiikkia (Wohltemperiertes Klavier, Ranskalaiset sarjat, huilu- ja viulusonaatit ja Kunst der Fuge kaksi kertaa). Levytykset ovat saaneet useita palkintoja: Grand Prix du Disque (1996), Preis der Deutschen Schallplattenkritik (2000) ja Gramophone Award (1986, 1991, 2000). Kulttuuriansioista hänet on palkinnut myös Monacon ja Ranskan valtio.

Vuonna 2001 Moroney nimitettiin Kalifornian yliopiston Berkeleyn musiikin professoriksi ja yliopistourkuriksi. Hänen moniin tieteellisiin julkaisuihinsa kuuluu monografia ”Bach, An Extraordinary Life” (2000). Parhaillaan hän kirjoittaa kirjaa Louis Couperinista.

 

 

 Kari Jussila opiskeli Sibelius- Akatemiassa urkujensoittoa Enzio Forsblomin johdolla suorittaen diplomitutkinnon 1966 ja valmistui samana vuonna myös kirkkomuusikoksi. Myöhemmin hän on täydentänyt opintojaan lukuisilla mestarikursseilla kotimaassa ja ulkomailla sekä opiskellut yksityisesti Genevessä Guy Bovet´n ja Pariisissa Marie-Claire Alainin johdolla.

Vuonna 1966 Helsingissä pidetyn ensikonsertin jälkeen Kari Jussila on konsertoinut säännöllisesti kotimaan ja Pohjoismaiden lisäksi useissa Euroopan maissa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Hän on kanta- ja ensiesittänyt yli 40 urku- ja kamarimusiikkiteosta, tehnyt runsaasti kanta- ym. nauhoituksia Suomen Yleisradiolle sekä levyttänyt useita urku- ja kamarimusiikkiteoksia. Jussila voitti 1. palkinnon kansallisissa urkukilpailuissa Helsingissä 1973.

Kari Jussila on toiminut Sibelius- Akatemiassa urkujensoiton opettajana vuodesta 1966, urkumusiikin lehtorina vuodesta 1983 ja vt. professorina syksystä 1998 lähtien. Lisäksi hän on toiminut urkumusiikin opettajana kirkkomuusikkojen jatko- ja täydennyskoulutuskursseilla Kuopiossa ja Järvenpäässä vuodesta 1972 sekä Paraisten urkupäivien urkukurssin opettajana vuodesta 1980.

 

Olli Porthan opiskeli urkujensoittoa Enzio Forsblomin johdolla Sibelius-Akatemiassa ja Jacques van Oortmerssenin johdolla Amsterdamin Sweelinck- konservatoriossa. Suoritettuaan urkujensoiton diplomitutkinnon hän antoi ensikonserttinsa Helsingissä Finlandia-talossa 1983.

Porthan sai 1.palkinnon Lahden urkukilpailussa 1980. Hän on konsertoinut kotimaan lisäksi Pohjoismaissa, Belgiassa, Hollannissa, Latviassa, Saksassa ja Virossa. Hänellä on ollut myös lukuisia esiintymisiä eri maiden radioissa ja televisiossa, minkä lisäksi hän on levyttänyt barokin ajan urkuteoksia ja kamarimusiikkia.

Porthan on toiminut Sibelius-Akatemian urkumusiikin opettajana vuodesta 1980 ja professorina vuodesta 1988 lähtien. Organum- seuran puheenjohtajana hän oli vuosina 1986-90. Porthan on toiminut asiantuntijana useissa urkurakennusprojekteissa (mm. Kotkan urut). Vuodesta 1992 hän on toiminut Janakkalan barokkikesän taiteellisena johtajana. Sibelius- Akatemian kirkkomusiikin osaston johtaja Porthan oli vuosina 1997- 2002.